9.10. Minulla oli talven ensimmäinen agilitykoulutusvuoro ja samalla ekan kerran kävin talvitreenihallilla. Me jaettiin Jaksin kanssa Ninjan vuoro, joten pääsin Cheenankin kanssa treenaamaan ruhtinaalliset viisi minuttia.
Cheena menee edelleen 40 cm hyppyjä ja meni oikein hyvin. Mun vaan pitäisi muistaa että kääntyy nyt matalilla hypyillä niin hyvin että hyppää helposti saman hypyn takasin ja kääntyy hypyn jälkeen ihan eri lailla kun korkeita hypätessä.
Ninja kaahotti aluksi innoissaa, mutta oli silläkin ihan onnistunutta settiä kun vain Jaksi malttoi olla rauhallinen ja lähdöt onnistui hyvin.
Sunnuntaina sitten tokoiltiin ja Ninjan paikallaolo on vihdoin alkanut pelittämään paremmin. Kun minä poistun sen luota, lähtee herkästi nousemaan, mutta pysyy paikalla hyvin, vaikka olisi häiriötäkin.
Aiheena meillä oli ohjattu nouto ja otin huvikseen kisanomaisesti sen Ninjan kanssa. Me ei olla tätä liikettä vielä harjoteltu, olen vaan muutamia kertoja heitellyt kapuloita taakse ja käskenyt merkiltä hakemaan.
Ensin otettiin vasen ja yhdellä ylimääräisellä ohjaskäskyllä löytyi kapula ja muuten liike menikin ihan ok. Oikealle olikin sitten mahoton tehtävä...kääntyy liikaa keskelle ja sitten menikin neitillä pakka sekasin ja kierrokset nousi... mutta aikas hienosti ensimmäiseksi ohjatuksi jossa liikkuri vei kapulat 10 metriin. Mutta ehkä mun pitää opettaakin toi eikä vaan mennä tuurilla :D
Cheenalla oli aiheena seuraaminen, mutta me ei ehditty treenaamaan kouluttajan kanssa kun aika loppu kesken :( Otin siinä odotellessa vähän kaikkea ja ne meni ihan hyvin.
Ditenkin kanssa tein vähän kaikkea, mutta nyt alkaa olemaan niin kylmä ettei mummon kanssa voi tehdä mitään missä ollaan paikalla... toinen palelee niin herkästi.
Tiistai oli taas Ninjan ja Jaksin aksatreenit. Oli ollut hyvät treenit kaikkinensa :)
Ihana Vappu kun "katsoo vähän Jaksin perään" ja oli antanut Jaksille vähän ohjeita :)
Jaksi kun ei ole koskaan tehnyt muuta koirien kanssa kun agilityä, ei se osaa ajatella miten pitäisi toimia silloin kun ei olla radalla. Ja Ninjan kanssa sillä kaikella muulla on niin iso merkitys. Jos olisikikin "tavallinen" karvaturri narun päässä ei sitä tarvitsisi miettiä, mutta mutta....
Keskiviikkona taas omat aksat. Nyt molemmilla oli 10 minuttia aikaa. Molemmilla ihan kivaa perussettiä.
Cheenalla alkoi tulemaan maitoa nisistä... kele... valeraskaus ja soitto lekkurille ja lääkkeet kehiin.... se selittikin sen että Cheena on ollut ihan toisaikainen ja niin hellyydenkipeä...
Perjantaina saatiin tuurata Tainaa tokon hallitreenissä. Cheena ei oikein saanut mitään aikaseksi, mikä on erittäin ymmärrettävää kun lääke tekee huonon olon ja sitten ne hormoonit taas sekottaa pienen pään.
Ninja otti aika paljon häiriötä kun kaikki heitteli, huuteli ja kulki sikinsokin hallia. Teki oikein hyvää meille :) Teki se töitäkin ihan hyvin, mutta kyllä pää pyöri kun propelli :) Mutta paikkamakuu onnistui :)
Lauantaina mentiin Turkuun Timon oppiin ja minä sain treenata molemmat koirat!
Cheenan kanssa on vaan niin ihanaa ja helppoa mennä, se kun tekee töitä lähellä eikä lähde kun raketti jokaisesta sormen liikahduksesta. Se antaa paljon anteeksi ohjauksessa, minkä kyllä kuulin useinkin kun vielä aktiivisesti treenattiin. Mutta ei sitä vaan ymmärtänyt ennen kuin nyt,kun olen päässyt kokeilemaan taskurakettia <3
Ninjan kanssa mua vähän jännitti, kun tiedän että sitä ei todellakaan ole helppo ohjata, mutta meillä meni hetkittäin ihan kivasti, mutta mun piti muuttaa ohjausta ihan täysin.
Ninja kun työskentelee kaukana, jo toisen hypyn ohjaamisessa (oli vinohyppy jonka jälkeen mentiin seuraava takaakiertoon) piti toimia ihan eri lailla kun Cheenan kanssa. Cheenalla olin tosi lähellä hyppyä, mutta kun olin samassa paikassa Ninjan kanssa, se vei Ninjan hypyn taakse....
Ninja lukee uskomattoman pieniä liikkeitä ja hiton nopeasti... meille muodostui haasteeksi sylkkäri mikä tehtiin putken vieressä olevalle hypylle... mun ohjauksella kun raketti luki ihan muuta kun yritin kertoa... vasta kun en liikuttanut kun rannetta homma toimi... cheenalla kun sama paikka onnistui heti... ei se lue mun käden heilautuksia miksikään :D
Mutta oli ihanaa päästä treeaamaan senkin kanssa, kyllä se vaan on niin mahtava raketti.
Ja meillä onnistui kaikki lähdöt, vaikka jouduttiin ottamaan useampaan kertaan alku. Joten Ninjan lähtöongelma alkaa olla selätetty. Mutta kertaakaan ei voi siinä lipsua, muuten se kyllä palaa nopeammin kun kissaa ehtii sanoa. Jaksi lähtee nykyään aina pois jos Ninja nousee lähdössä. Ja ei noita poistumisia kauhean montaa tarvittu kun homma alkoi toimimaan :)
Kun on Ninjan kanssa mennyt, ymmärtää miten haastavaa sen ohjaaminen on, se ei anna ohjauksessa mitään anteeksi. Minulla on Cheenan kanssa noin vuosi ohjaus- ja radanlukutreeniä Liuhtojen koulutuksessa ja osaan jo jotain tehdä oikein sen kanssa, mutta Ninjan kanssa olin ihan kun en olisi koskaan mitään oppinutkaan :D
Cheena on minun ensimmäinen ja Ninja on käytännössä Jaksin ensimmäinen agilitykoira (Diten kanssa Jaksi juoksi koiran vierellä ja edellä, ei tarvinnut ohjauksia, ennakointia tai radanlukua. Mopoauto / ferrari... :D ). Joten ollaan sitten opeteltu molemmat ihan tyhjästä, kun ei siellä omassa pankissa ole ollut mitään mitä käyttää. Ehkä parin koiran jälkeen meiltäkin löytyy omasta takaa sitä tietotaitoa, minkä voi sitten siirtää sujuvasti uuteen koiraan :)
Siksi on tosi hyvä että Jaksi pääsi Tuulian ja Timon koulutukseen opettelemaan tekniikoita ja radanlukua. Ja Timo sanoi minulle että Jaksi ja Ninja on edistynyt tosi paljon siitä mistä ne alotti, positiivista :) Hiljaa hyvä tulee :)
Perjantaina tuli Mari hoitamaan Suzin, Ninjan ja Cheenan. Tämä oli kelpielapsen ensimmäinen kerta ja ei se siitä kauheasti tykännyt, mutta kyllä ne silmät lopuksi jo alkoivan kiinni mennä ja lapsonen rauhoittui.
Meidän tytöt nautti sitten koko rahan edestä. Ainoastaan kun tuli kipeä kohta molemmat heräsivät nuolemaan Marin käsiä ... pitihän sitä jotenkin jaksaa kertoa että just siihen sattuu :)
Mä luulin että Cheena on takaa ihan jumissa, mutta se olikin edestä ja oikeasta kyljestä. Se taas selitti sen että nuoli paljon etutassujaan.
Ninjalla oli vain jotain ihan pientä. Mikä oli tosi hienoa, sillä sillä on ollut normaalia enemmän treeniä ja me vähän epäiltiin että se näkyy kropassa. Joten ollaan varmaan onnistuttu hyvin lämppäämisessä, jäähdyttelyssä, lihashuollossa tai edes jossain :)
Ninja on saanut 5 velipuolta ja yhden sisarpuolen isän puolelta. Onnea Tiina ja Laura lapsosista. Saas nähdä minkälaisia tehopaketteja näistä lapsista tuleekaan.Tietää sitten kumman puolelta nää turbot tulee :)
tiistai 29. lokakuuta 2013
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Saaks Usva tulla meille leikkimään :)
Nnja pyysi siskoa yökylään leikkimään sen kanssa :)
Usva tuli perjantaina mun duuniin. Usva on kerran käynyt mun töissä aikaisemmin. Menin parkkipaikalle hakemaan Usvan, ensin tyllerö pussasi mut märäksi ja sitten se lähti kävelemään määrätietoisesti mun töihin katsomatta kertaakaan taakseen :)
Joten sinne mentiin töihin kun vanha tekijä ja tehtiinkin mun työt loppuun ja lähdettiin sitten kävelemään Purinalle josta Jaksi tuli meidät hakemaan.
Käytiin hakemassa kotoa koirat ja lähdettiin lentokentälle lenkille.
Alla linkki missä on muutamia kuvia lenkiltä. Kyllä tytöt nauttivat kun sai juosta ja vaania toisia ja Cheenakin innostui riekkumaan tyttöjen kanssa :D
Cheena ei ole selkäjutun jälkeen riehunut noin, joten oli ihanaa nähdä kun sekin innostui tyttöjen leikeistä.
https://www.dropbox.com/sh/tcatdn56floniwz/RQwR3wkXZm
https://www.dropbox.com/sh/dj35ulgtmib8dgl/pvwT4gZ4E0
Yllä on videopätkä tyttöjen leikkihetkestä. Ne on vaan niin suloisia.
Videon lopussa on pätkä Cheenan ja Usvan omasta jutusta. Mä en ole päässyt selvyyteen mikä juttu noilla kahdella on, mutta tota samaa ne on tehnyt aina kun nähdään.
Eli Usva nuolee Cheenan huulia ja C murisee ja irvistelee ja aivan kuin näykkisi, tai kirputtaisi.. ja nuolee Usvan naamaa samalla ja sitten sen häntä heiluu... ja välillä Cheena oikein tunkee kuononsa Usvan luo ja Usva tunkee Cheenan luo. Noilla on joku ihan oma äiti/tytär juttu. Ei Cheena ja Ninja ole koskaan tommosta tehnyt :)
Mut kumpikin tuntuu tosta vaan tykkäävän.
Meillä oli lauantaina promillen ajot osa 2. Me lähdettiin tietysti Cheenan ja Usvan kanssa mukaan. Mä otin siinä kentän pihalla tokoa tyttöjen kanssa. Vähän oli Usvan vaikea keskittyä mihinkään kun se oli niin menossa halliin... kuka sitä nyt tahtoo tokoilla agilityhallin vieressä.. no ei kukaan aksakoira. Mutta kyllä me jotain saatiin aikaiseksi.
Cheena nyt teki tokoakin kunhan sai vaan jotain tehdä :)
Ekalla radalla oli sylkkäreitä ja ne oli aika vaikeita Jaksille... muuten meni ihan kivasti.
Toinen rata oli Timon ja Nnja meni omasta vuorostaan vaan puolet ja mä sain sitten mennä Usvan kanssa sen toisen puolikkaan. Ninjalla oli tosi vaikea kääntyä pituuden jälkeen takasinpäin.. yritti vaan kävellä ja tulla välistä pois. Piti laittaa hetkeksi verkko ja sitten sekin alkoi toimimaan.
Vähän mua jännitti kun ei olla menty Usvan kanssa koskaan ja muutenkin mä en ole aksannut puoleen vuoteen kun jotain pientä muutaman kerran Ninjan kanssa.
No mähän heti yliohjasin ja varmistin käännöksiä liikaa...
Timppa ihmetteli miksi mä kauheasti varmistan kun mulla on koira joka osaa tosi hyvin kääntyä ja on muutenkin taitava... niinpä mä sitten puhuttelun jälkeen lopetin sen ja vaan nautin treenistä. Oli aivan mahtavaa, kiitos Minnalle että sain mennä Usvan kanssa.
Usva sulautuu niin hyvin meidän laumaan, kun se olisi aina meillä ollut ja se on niin ihana muutenkin että mä kyllä ottaisin sen heti takasin, jos Minna vaan suostuisi antamaan :D
Vielä ei ainakaan suostunut, vaan haki Usvan kotiin :)
Käytiin tänään tekemässä eilinen Tuulian rata omalle kentälle ja menin sen Diten ja Cheenan kanssa. Muuten meni ihan suhteellisen hyvin, mutta Cheena hyppää tosi huonosti. Mä tiedän että molemmat koirat on ihan jumissa ja pitää ottaa Mariin yhteyttä ja toivonkin että toi Cheenan hyppääminen johtuisi jumeista. Tosin sillä on tehty töitä syvien lihasten kanssa, mutta isot lihakset takaa puuttuu kokonaan... on hävinnyt puolessa vuodessa kuten arvata saattoi. Nyt pitäisi alkaa tekemään lihaksia millä hypätä, jos se ja Marin hoito auttaisi. Jos ei niin ei sen kanssa koskaan voi täysiä korkeuksia hypätä :(
Illalla käytiin vielä tokotreeneissä. Cheenalla oli aiheena kaukot ja Hanna teki taas tosi kivat erilaiset treenit. Meillä oli mm. paikallaoloissa istumisen ja makaamisen lisäksi seisominen... vähän oli koirat ihmeissään kun jätettiinkin seisomaan ja mentiin piiloon :)
Kaukoissa treenattiin pitkää käskyjen väliä ja Cheenalla häviää siinä keskittyminen ja seuraava liike tehdään puolihuolimattomasti.. tätä pitää harjotella enemmän.
Eli rikottiin liikkeitä ja saatiin koirat ajattelemaan, tosi kiva treeni.
Ninjan kanssa oli häiriö aiheena. Paikallaolo meni Ninjalla kerrankin hyvin. Saija koulutti ja häiriköi hillitysti ja Ninjan pää vaan pyöri.
Sitte otettiin seuraamisessa häiriötä. Ninja yllätti positiivisesti meidän vaikeassa inhokkiliikkeessä. Muuten kesti saijan häiriöt, mutta kun Saija käskytti maahan niin pitihän tättiksen uskoa Saijaa :) Mutta kun toistettiin uudestaan Ninja kesti se hienosti... huomasi että pieni pää kävi kierroksilla kun tekis niin mieli totella saijaa ja muakin pitäisi uskoa. Ihanaa huomata että ollaan me menty vihdoinkin eteenpäin meidän kuplan rakentamisessa. Vielä on pitkä matka että se on rakennettu, mutta alotettu on.
Sitten tehtiin luoksetuloja niin että kaksi tekee vierekkäin ja kutsutaan eri aikaan.
Ninja nousi Helin käskytyksestä, mutta kun tehtii uudestaan niin sitten pysyi hienosti.
Seuraavaksi otettiin kaukoja niin että kaikki käskyttää vierekkäin koiria ja siinä Ninja ei välittänyt yhtään toisista vaan kuunteli vaan mua. Samaa tehtii niin että kolme koiraa oli takapuolet vastakkain ja siitä käskytettiin ja hyvin meni sekin.
VIelä lopuksi Saija häiriköi kaukoja ja yhden kerran meni maihin Saijan käskystä, muuten kuunteli mua. Ihana treeni ja tuli tosi hyvä mieli :)
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
elävää kuvaa
Vähän mä olin ahkera ja sain kasattua pienen videonpätkän Promillepäivän saksalaistreenistä. Toisesta treenistä en muistanut kuvatakaan yhtään... niin mun tapasta, video on useinkin mukana ja hienosti siellä kassissa. Mä keskityin taasen siihen olennaiseen... eli höpöttämiseen :D
https://www.dropbox.com/s/cbcpxto0g5f4nw9/Elokuva_1.mp4
Alla on Saijan tekemä video Ninjan ekasta paimennuksesta.
Aivan ihana pätkä, kiitos kuvaamisesta ja videon teosta.
Kiva kun tämä on meidän ekasta sessiosta, josta näkee kun mennään sinne lambien luokse ekaa kertaa ja aluksi me molemmat ollaan vähän hämmillään ja sitten Ninja alkaa tekee duunia vaikkei tiedäkään mitä pitäisi tehdä ja kyselee multa samalla että voitko ystävällisesti kertoa tarkemman työnkuvan...mitä näille sukille olisi tarkoitus tehdä??....
Enhän mä osannut toista mitenkään opastaa, kun en tiennyt mitä munkaan siellä olisi pitänyt tehdä...joten me hengailtiin siellä miten parhaaksi nähtiin ja kivaa ja lämminhän tuolla oli suloisten villojen seassa.
Mä hukkaan välillä villasukat jonnekin, niitä kun piti houkutella että pysyvät messissä. Sitten mä yritän välillä pysäyttää ja muuttaa Ninjan suuntaa, mutta kummasti se kiertää melkein koko ajan oikealle...
Toisessa sessiossa me vaan pyörittiin siinä keskellä ja mä pysäyttelin Ninjaa... ja mulle tuli paha olo siitä pyörimisestä... olo oli kun karusellissa konsanaan :D
Mutta hienointa tässä oli toi Ninjan käytös, ei kierrokset noussut liikaa, ei rähjännyt, ei yrittänytkään napata lammasta ja yritti tehdä töitä oman kykynsä mukaan.
Ninjakin tykkäsi kaikesta, kakasta jota söi aamupalaksi, välipalaksi ja lounaaksi ja sitten vielä piehtaroi siinä lahjakkaasti. Ja taisi ne lampaatkin ihan kivoja olla :D
http://youtu.be/lUnPjQaXFYM
tiistai 1. lokakuuta 2013
aksaa, motivointia, lampialla
Meidän viime viikon mainittavat asiat on otsikossa.
Eli aksassa Jaksilla ja Ninjalla alkoi Liuhtojen koulutukset ja niilllä oli mennyt siellä oikein hyvin. Mä en ollut katsomassa, joten niistä treeneistä mä en osaa sanoa mitään, mutta kuulin että olivat menneet hienosti :)
Torstaina oli sitten meidän ulkotreenien viimeinen kerta ja Anu teki tosi kivan treeniradan meille.
Me mentiin Cheenan kanssa ekaa kertaa treeniä rankemmin. Rimat oli kyllä neljässäkympissä, mutta tehtiin pidempää pätkää ja kestoltaan kauemmin. Mä halusin katsoa mitä me pystytään tekemään kun olisi tarkoitus lähteä Timon koulutukseen Cheenankin kanssa ja jos ei olisi jaksanut/pystynyt tohon, ei olisi ollut mitään järkeä lähteä koulutukseen.
Kyllä Cheenan kanssa on vaan ihana mennä.. mun rakas ihana kainalokoira <3
Oikein silmäkulma kostuu kun mietin mitä meillä voisi nyt olla ilman tota selkäydininfarktia, Elämä on per....ä..... ;(
Jaksi ja Ninja meni ihan hyviä pätkiä, mutta se pirun lähtö on taas mennyt taaksepäin :(
Ninjan kanssa voisi hyvinkin mennä jo kisaamaan jos toi lähtö vain saatas toimimaan.
Lauantaina meillä oli Vappu Alatalon motivointikoulutuspäivä. Se aloitettiin mielenkiintoisella luennolla, jossa Vappu puhui mm. palkkauksesta, vireystilasta ja kovalevystä, ja nyt minä ymmärrän paremmin tuota ihanaa ferraria :)
Cheena kun on Volvo, aina tasainen, luotettava, sama se mikä vireystila, kaikki toimii ja Ninja on se Ferrari, vauhtia ja vaarallisisia tilanteita, kiihtyy nollasta sataan pienimmästäkin aiheesta.
Onneksi mulla ei ole vielä yhtään mopoautoa, näissäkin on jo opiskelemista :)
Sieltä siirryttiin kentälle käytännön treeneihin.
Minulla oli tarkoitus mennä Ninjan kanssa, mutta Jaksi menikin sitten Ninjan kanssa ja heidän aiheena oli se agilityn lähtöongelma ja Ninjan kuumuminen.
Vapulla oli meille leikki, jolla rakennetaan lähtö varmaksi. Ninja leikkikin sitä hienosti ja ei Jaksisaan nyt pöllömpi ollut kun Vappu vähän ohjeisti :D
Vapun kanssa käytiin läpi sitä kun Ninja on niin reaktioherkkä ja terävä. Ne ominaisuudet on siellä kovalevyllä ja nehän ei sieltä mihinkään lähde, mutta auttamalla koiraa oikealla tavalla saadaan nämäkin arkielämässä hankalat, mutta harrastuksessa hyvät asiat toimimaan :) Aivan mahtava ja antoisa päivä hauskassa seurassa. Ja tuli paljon juttuja mitä voi treenata omienkin koirien kanssa.
Sunnuntaina lähdettiin parhaassa seurassa, eli Saijan ja Primin kanssa Somerolle gorgien paimennuspäiville katsomaan lampaita. Kiitos Saija, olin jo kaivannut sun seuraa :)
Minä olin jo meinannut perua koko paimennuksen kun olin ihan varma että Ninja menee aitaukseen rähjäten ja tulee sieltä villasukka suussa pois... olin jopa Tainaan ja Anneen asiasta erikseen yhteydessä ja molemmat vakuuttivat mulle että koirat voi käyttäytyä miten vaan, mä en voi tietää mitä Ninja tykkää lampaista.
Joten me sitten urheasti lähdettiin matkaan, vaikka edelleen epäilin vahvasti miten tässä käy ja monenko lampaan lihat mä roudaan kotiintuomisiksi. Hyvä etten jo googlettanut lammasreseptejä valmiiksi.
Mutta Ninja yllätti mun niin täysin. Me käytiin ennen aitaukseen menoa katsomassa toisen aitauksen vieressä lampaita ja siellä Ninja ei aluksi edes katsonut lampaita, mutta kun seistiin siinä vähän aikaa niin alkoihan se nenä kääntyä aitaukseen päin ja siinä me sitten yhdessä katsottiin ja haisteltiin niitä.
Sitten kun mentiin ensimmäisen kerran aitaukseen meni Ninja sinne reippaasti mutta hieman epävarmasti..mutta lähti heti kiertämään lampaita ja liina otettiinkin samantien pois... ja ninja ei kertaakaan edes yrittänyt napata lampaita. Muutenkin se oli niin fokusoitunut hommaan ja kuunteli ja oli kiltti kun mikä... ja ... ihan superihana <3
Eihän meistä kumpikaan osannut siellä tehdä mitään, minä seisoin keskellä pientä kehää lampaat jaloissa ja Ninja juoksi meitä ympäri. Minun olisi kait pitänyt saada jotenkin ne lambit liikkeelle, että Ninjakin olisi saanut jotain tekmistä. Mutta pääasia oli että Ninja lähti heti duuniin, mitäs siitä etten osannut kertoa työnkuvaa sille, tärkeenä se joka tapauksessa oli koko ajan.
Toisella kerralla Ninja oli jo rennompi ja pari kertaa vähän yritti jo pakkaakin ravistaa, mutta kun kielsin lopetti heti. Sitten sain Ninjan melkein aina käskystä maihin myös niin että lampaat oli meidän välissä.. tosin siellä pysyminen ei oikein toiminut :)
Meille sanottiin että mun pitäisi alkaa ottamaan jotain suoria juttuja ja käskystä oikeita ja vasempia kaarroksia... tai jotain tommosia, en ymmärtänyt mitään :)
Mutta Prim oli aivan mahtava pieni paimen. Saa olla äiskä ja iskä ylpeitä pienestä :)
Laitan myöhemmin pienen pätkän Ninja paimennuksesta ja yritän laittaa Promillen ajoistakin jonkun videon kunhan saan kasattua semmoisen :)
Eli aksassa Jaksilla ja Ninjalla alkoi Liuhtojen koulutukset ja niilllä oli mennyt siellä oikein hyvin. Mä en ollut katsomassa, joten niistä treeneistä mä en osaa sanoa mitään, mutta kuulin että olivat menneet hienosti :)
Torstaina oli sitten meidän ulkotreenien viimeinen kerta ja Anu teki tosi kivan treeniradan meille.
Me mentiin Cheenan kanssa ekaa kertaa treeniä rankemmin. Rimat oli kyllä neljässäkympissä, mutta tehtiin pidempää pätkää ja kestoltaan kauemmin. Mä halusin katsoa mitä me pystytään tekemään kun olisi tarkoitus lähteä Timon koulutukseen Cheenankin kanssa ja jos ei olisi jaksanut/pystynyt tohon, ei olisi ollut mitään järkeä lähteä koulutukseen.
Kyllä Cheenan kanssa on vaan ihana mennä.. mun rakas ihana kainalokoira <3
Oikein silmäkulma kostuu kun mietin mitä meillä voisi nyt olla ilman tota selkäydininfarktia, Elämä on per....ä..... ;(
Jaksi ja Ninja meni ihan hyviä pätkiä, mutta se pirun lähtö on taas mennyt taaksepäin :(
Ninjan kanssa voisi hyvinkin mennä jo kisaamaan jos toi lähtö vain saatas toimimaan.
Lauantaina meillä oli Vappu Alatalon motivointikoulutuspäivä. Se aloitettiin mielenkiintoisella luennolla, jossa Vappu puhui mm. palkkauksesta, vireystilasta ja kovalevystä, ja nyt minä ymmärrän paremmin tuota ihanaa ferraria :)
Cheena kun on Volvo, aina tasainen, luotettava, sama se mikä vireystila, kaikki toimii ja Ninja on se Ferrari, vauhtia ja vaarallisisia tilanteita, kiihtyy nollasta sataan pienimmästäkin aiheesta.
Onneksi mulla ei ole vielä yhtään mopoautoa, näissäkin on jo opiskelemista :)
Sieltä siirryttiin kentälle käytännön treeneihin.
Minulla oli tarkoitus mennä Ninjan kanssa, mutta Jaksi menikin sitten Ninjan kanssa ja heidän aiheena oli se agilityn lähtöongelma ja Ninjan kuumuminen.
Vapulla oli meille leikki, jolla rakennetaan lähtö varmaksi. Ninja leikkikin sitä hienosti ja ei Jaksisaan nyt pöllömpi ollut kun Vappu vähän ohjeisti :D
Vapun kanssa käytiin läpi sitä kun Ninja on niin reaktioherkkä ja terävä. Ne ominaisuudet on siellä kovalevyllä ja nehän ei sieltä mihinkään lähde, mutta auttamalla koiraa oikealla tavalla saadaan nämäkin arkielämässä hankalat, mutta harrastuksessa hyvät asiat toimimaan :) Aivan mahtava ja antoisa päivä hauskassa seurassa. Ja tuli paljon juttuja mitä voi treenata omienkin koirien kanssa.
Sunnuntaina lähdettiin parhaassa seurassa, eli Saijan ja Primin kanssa Somerolle gorgien paimennuspäiville katsomaan lampaita. Kiitos Saija, olin jo kaivannut sun seuraa :)
Minä olin jo meinannut perua koko paimennuksen kun olin ihan varma että Ninja menee aitaukseen rähjäten ja tulee sieltä villasukka suussa pois... olin jopa Tainaan ja Anneen asiasta erikseen yhteydessä ja molemmat vakuuttivat mulle että koirat voi käyttäytyä miten vaan, mä en voi tietää mitä Ninja tykkää lampaista.
Joten me sitten urheasti lähdettiin matkaan, vaikka edelleen epäilin vahvasti miten tässä käy ja monenko lampaan lihat mä roudaan kotiintuomisiksi. Hyvä etten jo googlettanut lammasreseptejä valmiiksi.
Mutta Ninja yllätti mun niin täysin. Me käytiin ennen aitaukseen menoa katsomassa toisen aitauksen vieressä lampaita ja siellä Ninja ei aluksi edes katsonut lampaita, mutta kun seistiin siinä vähän aikaa niin alkoihan se nenä kääntyä aitaukseen päin ja siinä me sitten yhdessä katsottiin ja haisteltiin niitä.
Sitten kun mentiin ensimmäisen kerran aitaukseen meni Ninja sinne reippaasti mutta hieman epävarmasti..mutta lähti heti kiertämään lampaita ja liina otettiinkin samantien pois... ja ninja ei kertaakaan edes yrittänyt napata lampaita. Muutenkin se oli niin fokusoitunut hommaan ja kuunteli ja oli kiltti kun mikä... ja ... ihan superihana <3
Eihän meistä kumpikaan osannut siellä tehdä mitään, minä seisoin keskellä pientä kehää lampaat jaloissa ja Ninja juoksi meitä ympäri. Minun olisi kait pitänyt saada jotenkin ne lambit liikkeelle, että Ninjakin olisi saanut jotain tekmistä. Mutta pääasia oli että Ninja lähti heti duuniin, mitäs siitä etten osannut kertoa työnkuvaa sille, tärkeenä se joka tapauksessa oli koko ajan.
Toisella kerralla Ninja oli jo rennompi ja pari kertaa vähän yritti jo pakkaakin ravistaa, mutta kun kielsin lopetti heti. Sitten sain Ninjan melkein aina käskystä maihin myös niin että lampaat oli meidän välissä.. tosin siellä pysyminen ei oikein toiminut :)
Meille sanottiin että mun pitäisi alkaa ottamaan jotain suoria juttuja ja käskystä oikeita ja vasempia kaarroksia... tai jotain tommosia, en ymmärtänyt mitään :)
Mutta Prim oli aivan mahtava pieni paimen. Saa olla äiskä ja iskä ylpeitä pienestä :)
Laitan myöhemmin pienen pätkän Ninja paimennuksesta ja yritän laittaa Promillen ajoistakin jonkun videon kunhan saan kasattua semmoisen :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)