Meidän viime viikon mainittavat asiat on otsikossa.
Eli aksassa Jaksilla ja Ninjalla alkoi Liuhtojen koulutukset ja niilllä oli mennyt siellä oikein hyvin. Mä en ollut katsomassa, joten niistä treeneistä mä en osaa sanoa mitään, mutta kuulin että olivat menneet hienosti :)
Torstaina oli sitten meidän ulkotreenien viimeinen kerta ja Anu teki tosi kivan treeniradan meille.
Me mentiin Cheenan kanssa ekaa kertaa treeniä rankemmin. Rimat oli kyllä neljässäkympissä, mutta tehtiin pidempää pätkää ja kestoltaan kauemmin. Mä halusin katsoa mitä me pystytään tekemään kun olisi tarkoitus lähteä Timon koulutukseen Cheenankin kanssa ja jos ei olisi jaksanut/pystynyt tohon, ei olisi ollut mitään järkeä lähteä koulutukseen.
Kyllä Cheenan kanssa on vaan ihana mennä.. mun rakas ihana kainalokoira <3
Oikein silmäkulma kostuu kun mietin mitä meillä voisi nyt olla ilman tota selkäydininfarktia, Elämä on per....ä..... ;(
Jaksi ja Ninja meni ihan hyviä pätkiä, mutta se pirun lähtö on taas mennyt taaksepäin :(
Ninjan kanssa voisi hyvinkin mennä jo kisaamaan jos toi lähtö vain saatas toimimaan.
Lauantaina meillä oli Vappu Alatalon motivointikoulutuspäivä. Se aloitettiin mielenkiintoisella luennolla, jossa Vappu puhui mm. palkkauksesta, vireystilasta ja kovalevystä, ja nyt minä ymmärrän paremmin tuota ihanaa ferraria :)
Cheena kun on Volvo, aina tasainen, luotettava, sama se mikä vireystila, kaikki toimii ja Ninja on se Ferrari, vauhtia ja vaarallisisia tilanteita, kiihtyy nollasta sataan pienimmästäkin aiheesta.
Onneksi mulla ei ole vielä yhtään mopoautoa, näissäkin on jo opiskelemista :)
Sieltä siirryttiin kentälle käytännön treeneihin.
Minulla oli tarkoitus mennä Ninjan kanssa, mutta Jaksi menikin sitten Ninjan kanssa ja heidän aiheena oli se agilityn lähtöongelma ja Ninjan kuumuminen.
Vapulla oli meille leikki, jolla rakennetaan lähtö varmaksi. Ninja leikkikin sitä hienosti ja ei Jaksisaan nyt pöllömpi ollut kun Vappu vähän ohjeisti :D
Vapun kanssa käytiin läpi sitä kun Ninja on niin reaktioherkkä ja terävä. Ne ominaisuudet on siellä kovalevyllä ja nehän ei sieltä mihinkään lähde, mutta auttamalla koiraa oikealla tavalla saadaan nämäkin arkielämässä hankalat, mutta harrastuksessa hyvät asiat toimimaan :) Aivan mahtava ja antoisa päivä hauskassa seurassa. Ja tuli paljon juttuja mitä voi treenata omienkin koirien kanssa.
Sunnuntaina lähdettiin parhaassa seurassa, eli Saijan ja Primin kanssa Somerolle gorgien paimennuspäiville katsomaan lampaita. Kiitos Saija, olin jo kaivannut sun seuraa :)
Minä olin jo meinannut perua koko paimennuksen kun olin ihan varma että Ninja menee aitaukseen rähjäten ja tulee sieltä villasukka suussa pois... olin jopa Tainaan ja Anneen asiasta erikseen yhteydessä ja molemmat vakuuttivat mulle että koirat voi käyttäytyä miten vaan, mä en voi tietää mitä Ninja tykkää lampaista.
Joten me sitten urheasti lähdettiin matkaan, vaikka edelleen epäilin vahvasti miten tässä käy ja monenko lampaan lihat mä roudaan kotiintuomisiksi. Hyvä etten jo googlettanut lammasreseptejä valmiiksi.
Mutta Ninja yllätti mun niin täysin. Me käytiin ennen aitaukseen menoa katsomassa toisen aitauksen vieressä lampaita ja siellä Ninja ei aluksi edes katsonut lampaita, mutta kun seistiin siinä vähän aikaa niin alkoihan se nenä kääntyä aitaukseen päin ja siinä me sitten yhdessä katsottiin ja haisteltiin niitä.
Sitten kun mentiin ensimmäisen kerran aitaukseen meni Ninja sinne reippaasti mutta hieman epävarmasti..mutta lähti heti kiertämään lampaita ja liina otettiinkin samantien pois... ja ninja ei kertaakaan edes yrittänyt napata lampaita. Muutenkin se oli niin fokusoitunut hommaan ja kuunteli ja oli kiltti kun mikä... ja ... ihan superihana <3
Eihän meistä kumpikaan osannut siellä tehdä mitään, minä seisoin keskellä pientä kehää lampaat jaloissa ja Ninja juoksi meitä ympäri. Minun olisi kait pitänyt saada jotenkin ne lambit liikkeelle, että Ninjakin olisi saanut jotain tekmistä. Mutta pääasia oli että Ninja lähti heti duuniin, mitäs siitä etten osannut kertoa työnkuvaa sille, tärkeenä se joka tapauksessa oli koko ajan.
Toisella kerralla Ninja oli jo rennompi ja pari kertaa vähän yritti jo pakkaakin ravistaa, mutta kun kielsin lopetti heti. Sitten sain Ninjan melkein aina käskystä maihin myös niin että lampaat oli meidän välissä.. tosin siellä pysyminen ei oikein toiminut :)
Meille sanottiin että mun pitäisi alkaa ottamaan jotain suoria juttuja ja käskystä oikeita ja vasempia kaarroksia... tai jotain tommosia, en ymmärtänyt mitään :)
Mutta Prim oli aivan mahtava pieni paimen. Saa olla äiskä ja iskä ylpeitä pienestä :)
Laitan myöhemmin pienen pätkän Ninja paimennuksesta ja yritän laittaa Promillen ajoistakin jonkun videon kunhan saan kasattua semmoisen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti