keskiviikko 28. elokuuta 2013

Diten hampaanpoisto, Ninjan aksaa, koirien huoltoa ja Cheenan tokoilua

Viime viikko alkoi Diten hampaanpoistoista maanantaina. Käytin sen edellisellä viikolla hammaskiven poistossa ja sieltä löytyi sitten pahempaakin. Molemmat yläposkihampaat olivat haljenneet ja piti poistaa nopeasti.
Kaikki meni oikein hyvin, kunnes Ditte oli keskiviikon ja torstain välisenä yönä pissannut allensa, mitä ei ole ikinä tehnyt. Illalla töiden jälkeen pissanäyte lääkäriin ja siellä selvää bakteerikasvua ja samantien hakemaan lääkkeet. 
Ekan lääkeen jälkeen noin puoli tuntia ja Ditte oksensi sen ulos... annettii uudestaan ja viiden minuutin päästä oksennus.. voi kele... lääkäri oli jo kiinni ja lääkitys piti alottaa heti, joten sitten annettiin kolmessa osassa vähän kerrallaan lääke, ja onneksi näin pysyi sisällä. Ja onneksi nyt tuntuu että lääke puree ja Ditten on kunnossa. Neiti on niin innoissaa että yrittää saada Ninjaa ja Cheenaa riehumaan kanssaan ja juoksentelee kun nuori tyttö :D

Viime torstaina Ninjan aksatreeneissä oli aiheena takaaleikkaukset. Voi hyvät hyssyrät kun Ninja menee kovaa... eikä kyllä kauheasti kysele mihin mennään :D 
Joten takaaleikkaukset oli aika haasteellisia, mutta saatiin me joitain onnistumisiakin ja kepit ja kontaktit meni ihan mielettömän hyvin :)
Nyt pitäs miettiä sitä A-n juoksukontaktia, miten sitä alettaisiin opettelemaan. Nyt pysäytys on onnistunut tosi hyvin, joten vähän pelottaa rikkoa sitä.

Ninja kävi ylikierroksilla treenissä ja kun tultiin kotiin alkoi nuolemaan etutassun kannusta, kuten teki tiistaina tekniikkatreenin jälkeen.
Sitten vielä Ninja juoksi illalla Cheenan kylkeen takapihalla niin että Cheena ihan kaatui.

Joten Mariin yhteyttä ja Mari pääsikin jo perjantaina käymään meillä.
Ninja olikin sitten vähän vaikka mistä jumissa. Ekaksi takajalan polvi jumissa, tuli varmaan siitä kun olivat hoidossa ja siellä oli tuoli jossa istuin ja selkänoja on erillisiä ja väliin jää reikä... Ninjahan oli sitten onnistunut hyppäämäään tuolilta niin että jäikin jaloistaan kiinni reikään ja kauhea huuto oli siitä sitten tullut, joten se oli sattunut kunnolla. 
Sitten vasen puoli naamasta jumissa, siitä törmäyksestä varmasti tullut ja sitten toi jalka... oli ihan jumissa kannuksen ympäriltä. Ja syy nuolemiseen löytyi, kannuksen reunassa on haava joka on jo tehnyt arpikudosta jonka keskellä avoin viiltohaava, joka varmaan repeää auki kun aksaa... joten siksi on nuollut aksan jälkeen tassua. 
Mari huomasi heti kun tuli että Ninja on erilainen kun ennen, se ravasi takapihalla ja sisällä kauhealla tohinalla. Ninja on kuulemma sellainen että se "juoksee kivun pois" eli se menee ylikierroksille kun on kipua, poistaa kivun tunteen endorfiinilla. Siksi meni vähän överiksi treeneissäkin.
Cheena oli paljon paremmassa kunnossa, vain muutama pieni jumistus. Siinä  törmäyksessä oli oikea lapa saanut osumaa, siellä jumi. Ja mikä ihaninta, se ei ole enää yhtään toispuoleinen!! Mari sanoi että on ihan erilainen kun viimeksi ja hyvältä näyttää... voi että mä olen onnellinen tästä :)


MEIDÄN HIENO TOKOJOUKKUE :)

LUUKAS JA KARVAKAVERIT :)
Sitten olikin lauantaina tokon piirimestaruuskisat Porvoossa. Mulla oli omat isot epäilykset meidän suorituksesta. Cheena on niin valeraskaana kun vain voi olla ja olin ihan varma että se on sellainen "perästävedettävä", kun siitä tulee niin hellyydenkipeä ja rauhallinen aina tässä tilassa. Ja sitten tuo sen poikittaminen, mikä tulee oikean jalan heikkoudesta.

Mä mietin että annanko ruokaa aamulla ollenkaan, kun en tiedä monelta meidän suoritus on ja josko tekisi vaikka nälkäisenä reippaammin hommia kun on ruokaa tiedossa ... no olisi pitänyt antaa se ruoka aamulla :)

Liikkeet oli kahdessa erässä ja paikalla olot oli ensin. Pitkästä aikaa saatiin molemmista 10. Mä en ehtinyt sanoa ku MA.. niin se oli jo heittäytynyt maahan...näistä olen NIIN tyytyväinen :)
Sitten oli kaukot, joissa maasta istumaan piti jostain syystä antaa tuplakäsky ja eteni puoli tassua.
Sitten seuraaminen, joka on meidän "varma liike" ja siitä saadaan aina kehuja. No saatiin kehuja tälläkin kertaa siihen saakka kun tuli juoksuosuus... homma lähti neidillä lapasesta, se alkoi haukkua mulle koko juoksuosuuden ja sen jälkeen meni vähän perusasennotkin huonoksi... siis se lähti lapasesta!!!  Voiko seuraaminen olla noin siistii että pitää alkaa riekkumaan :D Cheena ei ole koskaan kuuden vuoden aikana haukkunut seuramisessa...joten mäkään en edes tajunnut mitä pitäisi tehdä kun olin niin hölmistynyt  tästä uudesta jutusta :)
Seuraavaksi oli luoksetulo joka on myös meidän paras liike... jep.. taas oli neidillä niin sikakivaa että maahanmenossa piti nostaa takapuoli pystyyn että pääsee nopeammin mun luokse kun käsky tulee... mä en voi olla kun tyytyväinen vaikka virheitä ropisi... aivan mahtava asenne, kun on aksa lopetettu alkaa tokokin olla jo sairaan siistii.... ja mä kun luulin että saan vetää neitiä perässä :D :D
Sitten oli vielä ruutu, joka meni hyvin, pisteitä putosi kun koira ennakoi pysähdykset... ainahan ne ennakoi, mut mitäs siitä :)

Toisella kierroksella alotettiin ohjatulla ja kun mentiin merkille oli cheena mun vieressä ja mä silitin sen päätä ja kuiskasin "missä merkki", cheena bongaskin sen heti ja sitten otin niskasta kiinni "kuten hetsatessa tehdään, mutta pidin vain kiinni, en kiskonut mihinkään suuntaan" ja hetsasin kuiskaten... ja ohjattu oli ihan ok. 

Mutta sitten tuomari tuli sanomaan että hän antoi mulle keltaisen kortin kun olin repinyt koiraa kamalan näköisesti niskasta, olisi se kuulemma istunut ilman repimistä???!!!???. Selitin kyllä että mä mitään kiskonut ja mä vaan hetsasin sitä nätisti ja tuomari muuttikin sitten kantaansa niin ettei saa koskea koiraan... tästä mä luulin että sain saman kortin minkä Hanna oli saanut sm-kisoissa, eli punaisen ja silloin tulos on 0.

Voi että mun vitutuskäyrä nousi tappiin kun mietin että tostako meidän koko kisa mitätöitiin ja ei saada tulosta... 
Meinasin lähteä siltä seisomalta pois, mutta liikkuri ohjasi zetaa tekemään, ja mä mietin siinä vitutuksen keskellä että tehdään sitten liikkeet kun olen tästä maksanutkin... mutta eka oli istuminen ja Cheena meni maihin, tajusin että mun vitustus vaikutti heti cheenaan ja se ei pysty tekee töitä mun siinä mielentilassa... enkä edes enää muistanut mikä toinen liike oli kun ajatukset olivat siinä saakelin nollassa... joten treenasin ja palkkasin loput liikkeet ihan kun olisin treenannut. 

Sitten oli tunnari ja halusin treenata senkin koska se on ollut jostain syystä meille nyt vaikea liike. Se meni ihan hyvin, lukuunottamatta Cheenan vaisuutta mikä johtui musta.
Sitten olikin enää hyppy ja silloin sanoin että me lopetetaan tähän, miksi pistäisin cheenan hyppäämään kun siitä ei ole enää mitään merkitystä kisan kannalta..
Silloin tuomari sanoi että, ei kun se oli vaan varotus, ei sillä ole merkitystä pisteisiin... vittu, silloin vasta alkoi vituttamaankin!!!! siis mä olin treenaillut pari liikettä ja sitten sanotaan että ei sillä ole merkitystä... argh... tosin olin kyllä zetan jälkeen sanonut tuomarille että kun me ei saada tulosta ja se sanoi että "niin ette taida saadakaan"...
No otettiin sitten vielä siihen katastrofiin se hyppy ja Cheena hyppäsi oikein ilmavasti, tosin tämäkin liike tehtiin ilman intoa.
Joten zetan nollauksen takia kakkostulos ja siinä mielessä vitutus että eka pätkä oli koiran kanssa niin makee tehdä töitä ja toisesta pätkästä jäi koirallekin paska fiilis, kuten mullekin.

Mitä tästäkin taas opittiin... kaksi asiaa... Älä lähde mihinkään kun et ole nukkunut viikkoon kun muutaman tunnin... mä olin nostanut tyroksiinilääkitystä ja en ollut saanut nukuttua viikkoon kun pari tuntia yössä ja nekin pätkissä ja mä olin jo kuin kävelevä zombie ja aivot löi ihan tyhjää... huh..järkky olotila. Ja toinen on se että mun täytyy alkaa seuraamaan fudista että tietäsin korttien värien erot, tai voisko lukea sääntökirjan.... ei nyt sentään.... kyllä nää jutut näinkin selviää kun elämä opettaa :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti