Sunnuntai meni samoissa merkeissä ja ajateltiinkin että nyt se on ohi. Mutta illalla neiti kieltäytyi syömästä ja juomasta mitään... ja sama homma maanantaina aamulla. Joten en sitten jäänyt odottamaan vaan varasin lääkäriltä ajan. Tosin kun oltiin sinne lähdössä alkoi ruoka kelvata, mutta koska lääkäri oli tilattu niin sinne sitten mentiin :)
Otettiin taas verikokeet ja niissä edelleen CRP vähän koholla, mutta vähemmän kuin perjantaina.
Päätettiin lopettaa sulfan antaminen (virtsakokeen tarkemmat tulokset oli tullut ja sieltä ei löytynyt mitään tulehdusta). Ja Ninja sai taas pussillisen nestettä niskaan kun oli vähän kuivunut. Sai myös oksennuksen-estolääkkeen varmuuden vuoksi.
Sitten Ninjalla oli nahka ihan punainen. Selvästi joku allerginen reaktio. Oletus oli että sulfa tekee tuon iho-oireen. Ja koska lääke lopetettiin, pitäisi punoituksen rauhoittua muutamien päivien jälkeen.
Kotona Ninja oli aika huonovointinen useamman tunnin, aivan kuten perjantaina oli. Joko nesteytys tai se lääke tekee selvästi Ninjalle huonon olon, joka meni sitten iltaan mennessä ohi ja ruoka ja juoma maistui taas.
Tiistain oli Ninjalla jo kakkakin ihan normaalia ja muutenkin kaikki ihan ok. Ainoastaan Ninja oksenteli muutamia päiviä keltaista vaahtoa.. eli sappinestettä. Tässä huomasi selvän yhteyden pitkään ruokaväliin. Ninja kun söi vielä helposti sulavaa ruokaa useamman kerran päivässä. kun sitten oltiin töissä tuli liian pitkä väli ja mahalaukku oli tyhjä ja silloin neiti oksensi. Olisiko vatsahapot vähän sekaisin taudin jäljiltä.
Keskiviikkona olin Cheenan kanssa aksatreeneissä ja meillä oli hurjan kivaa Hannan ja Anun kanssa.. tehtiin treenin lopuksi rata niin että toiset tsemppas loppuun saakka, vaikka itse ja koira oltiin ihan maitohapoilla... noita lisää :D
Torstaina oli Sirken koulutus jonka olin varannut Ninjalle, mutta en sitten uskaltanut tuoda sitä kentälle, joten Cheena tuurasi tytärtään. Laitan tästä treenistä oman kirjoituksen..
Ainoa mikä on ihmetyttänyt loppuviikosta... Ninjan kainaloissa on sellaisia "patteja". Ne on punaisia isoja turvonneita laikkuja tai patteja. Niitä on molemmissa kainaloissa ja vähän kyljissä. Ei näytä häiritsevän neitiä. Me ensin ajateltiin että murkut on purrut kun niitä on tosi paljon takapihalla ja siellä tuo neiti tykkää makailla. Mutta ei ne siitä voi johtua.....
Sitten perjantaina naapurissa asuvan seurakaverin koira alkoi ripuloida ja oksentaa... voi kele.. oliko tuo sittenkin vatsatautia eikä ruokinnasta johtuvaa, mitä olin koko ajan eniten epäillyt kun en ollut kuullut kenenkään muun sairastaneen vatsatautia ja toi alkoi niin sopivasti siitä kun sai uutta ruokaa :(
Voi helvetti kun tuli itselle hirveä olo kun olen Cheenan kanssa kisannut ja treenannut ja vaikka se on ollut ihan terve koko ajan.. voiko silti kantaa tautia... tartuttaa toisille.....
No, meidän perjantain treenit meni sitten siinä Cheenan kanssa, vaikka ne olisikin ollut meille tosi tärkeät. Mutta tiedän että jos joku nyt sairastuu niin se menee Cheenan piikkiin enkä sitä kyllä tahdo kontolleni :( Mua ahdistaa jo nyt kauhea syyllisyys....
Perjantaina Janica täytti 18 vuotta!! Onnea rakas tyttöni <3
Normaalista poiketen pakko laittaa yksi kuva tänne :)
 |
| Janica ja Fiona |
Lauantaina sain slaakin aamulla kun heräsin ja Ninja tuli mun päälle herättämään... sillä oli kauhea heltta leuassa... IIIKK.. mikä nyt?? Googlettamaan taas kun lääkärin vastaanotto oli tavattavissa vasta 15.00. Sieltä löytyi tämmöinen ehkä selitys niihin kainalopatteihin:
Esim. rokotukset, antibioottipistokset ja nesteytys voivat aiheuttaa ihonalaiskudoksenreaktioita. Tällaiset patit häviävät yleensä muutaman viikon kuluessa.
Heltasta laitoin faceen kyssärin ja sainkin Jossulta vastauksen: Niskanahan alle tiputettu neste valuu usein heltaksi kaulalle. Kyllä helpotti tieto :)
Sunnuntaina olin Cheenan kanssa rohkeasti agilitykisoissa. Tosin siellä varmistin ettei kukaan koira ole kosketuksessa Cheenaan ja käytiin kakalla ihan eri paikassa kun muut lenkitti koiransa ja raivasin sen vielä pois. Joten uskoisin että emme kenellekään mitään tautia tartutettu :) Ja Ninja on saanut jo lääkäriltäkin luvan tulla koirien ilmoille, miksi ei Cheenakin joka ei ole edes sairastanut mitään :)
Kisat meni hyvin... vaikka nollia ei taaskaan tullut. Mutta radat oli hyviä. Ekalla radalla A-n kontaktivirhe. Mutta kun oli pakko itse vaan juosta seuraavalle esteelle työntämään taakse, en nähnyt virhettä ja jatkettiin rata loppuun.
Toisella nollana A:han saakka ja sieltä loikka alas. Joten siihen lopetettiin se rata.
Kolmas oli hyppäri ja siellä muuten niin makee rata, mä vaan suhahdin yhden hypyn päällä ja siitä hyvästä rima alas. Eli mun vakiohuono-onni oli taas kanssamme. Se ei sitten lähde millään pois. Mutta onneksi toisilla oli onnea matkassa ja tuli heinoja tuloksia :)
Meillä oli siis normi vakiovitoset, mutta tosi kiva päivä mukavien ihmisten kanssa kisatessa auringonpaisteessa. Ei voi olla kun tyytyväinen :)
Tuo A, on vaan nyt mietittävä tarkkaan, nyt koira ei tiedä miten se nyt pitäisi tehdä ja tekee sen sitten varmuuden vuoksi väärin... kerropa tuo sitten Cheenalle....
Mutta tuota ei saada kuntoon nopeasti ja nyt pidetäänkin kisataukoa omien kisojen jälkeen.
Kisoissa on niin mukavaa, että sitä ilmottaa kerta toisensa jälkeen vaikka kuinka tietää että tuloksia ei voi odottaa ennen kun tuo "ongelma" on työstetty... mutta kun tahtoo sinne kisaamaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti