tiistai 8. huhtikuuta 2014

Pienin askelin....

Remon kanssa ollaan menty pikku hiljaa eteenpäin, pienin askelin, mutta suunta on koko ajan oikea. Tuon ihanan kultaisen pojan elämän alussa on mennyt paljon pieleen ja kahden vuoden ongelmien korjaaminen vie pitkän aikaa.

Paljon on jo posiviivista tapahtunut. Remmirähjääminen on jo aika hyvin hallinnassa. Kiitos kauheasti kaikille jotka ovat meidän kanssa lenkkeilleet. On ollut hienoa huomata ettei Remo ole agressiivinen uroksille, vaan pystyy kulkemaan täysin ilman jännitteitä jätkäporukassakin. Nartuista ja pennuistahan Remo tykkää tosi paljon ja näiden kanssa ei mitään ongelmaa ole ollutkaan, on ennemminkin vähän liian kiinnostunut :) 
Kiitos Saija lenkkiseurasta tyttöjen kanssa. Remo oli meillä ekaa kertaa vapaana toisten koirien kanssa ja se meni oikein hyvin, vaikka mua vähän arvelutti ettei toi rontti roiku toisten selässä koko lenkkiä :)

Kaikki yrittää saada itsensä ja koiran ympärille kuplan, jossa työskennellään muusta maailmasta välittämättä... no Remo pieni oli kehittänyt sellaisen hienon, tosi, tosi vahvan kuplan... itsensä ympärille... ja oli autuaan onnellinen omissa oloissaan sillä kuplassa.

Tähän kuplaan olen saanut jo nakerrettua pienen reijän ja hetkittäin yhteys toimii moitteettomasti. Hienointa on ollut huomata että Remo itse ottaa päivä päivältä enemmän meihin kontaktia ja on jo aivan eri lailla kuulolla :) 

Agilityssä Remolla on ollut hieno asenne ja yritys. Mutta kun tuo poika on vain luuta ja nahkaa, ei se vaan jaksa kuin tosi lyhyen treenin kerralla.
Meillä on projektina Remo kesäkuntoon, mutta tämäkin vie aikaa niin että oikeassa elämässä taitaa olla Remo talvikuntoon. Saatiin onneksi tosi hyvät ohjeet miten edetään.

Cheena on perjantaisin päässyt rallattelemaan agilityä omaksi iloksi ja voi elämä se on innoissaan.. sen kanssa aksaaminen on kyllä niin mahtavaa ja terapeuttista <3
Sunnuntaina pääsi äiskäkin tokoilemaan ja meillä oli aiheena kisamaiset treenit.
Alku meni oikein hyvin, mutta loppua kohti koira tuli epävarmaksi...eli me ei olla treenattu palkattomuutta nyt ollenkaan ja Cheena alkoi epäilemään että tekee jotain väärin ja pieni pää kävi ylikierroksilla kun piti miettiä niin valtavasti.... joskus sellanen putkiaivo olisi oikein kiva treenikaveri :)

Ninjallakin oli palkattomuustreeni ja sitä ei häirinnyt palkan puute kun neiti palkkasi itsensä rallattelemalla joka liikkeen välissä. Se rontti tekee liikkeet ihan jees, mutta toi liikkeestä toiseen siirtyminen pitäisi saada jotenkin kasaan.. muutenkin kävi vähän kierroksilla kun ollaan tehty niin kauhean vähän mitään. 
Ja Ninjan kuplasta täytyy sanoa että se on suuri... sinne mahtuu puolen kilometrin säteellä kaikki... sitä pitää vähän pienentää :D

Ditte on myös tehnyt perjantaisin aksaa sen minkä mummo jaksaa. Tokoa ei olla otettu kun Ditte palelee niin helposti, ei ulkona vielä kannata sen kanssa treenata. Mutta kun maa kuivaa niin sitten pääsee mummelikin taas treenaamaan.

Eilen käytiin kokeilemassa kaikkien kanssa yksitellen pyöräilyä..aika extriimiä oli, joten katsotaan jäikö homma tähän yhteen kertaan, vai uskallanko yrittää uudestaan :D



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti