Kisamaista treeniä taas.......

Jaksi ja Ninja kävi taas treenaamassa kisaamista 3.7 Purinalla. Siellä oli myös Minna ja Usva ensimmäisissä agilitykisoissaan. Joten mulla oli kaksi tyttöä jännitettävänä radan reunalla :)

Usva ja Minna on ihan supertaitavia! Ekalta viralliselta radalta 0 ja sijoitus 2. koiria oli 57, joten VAU!!!!
Toinenkin rata meni paria virhettä lukuunottamatta superhienosti! Mä olin NIIN tuuheena radanreunalla :)

Ninjalla ekan radan lähtö toimi hyvin, mutta sitten neiti lähti lapasesta jo puomilla, jonka jälkeen oli putki... tämä on sille tosi vaikea paikka, putkihullu kun on. Mutta tota pitää vaan harjotella paljon :) Ja Jaksi lopetti radan A:n jälkeen...

Toisella radalla tuli toi lähtöongelma hyvin esiin.... kun on kerran mennyt rataa, on aina se toinen kerta vaikeampi pysyä lähdössä. Tuo putkesta kepeille oli yllättävänä monelle koiralle vaikea ja virheitä tuli siinä paljon.
Sitten noi Ninjan irtoamiset... hypyn ohi.... ja vielä toi IIIhana putki piti käydä bongaamassa puomin alta... voi tota meidän vallatonta tättähäärää... vielä on tehtävää että siitä tulee oikea agilitykoira. Mutta hyvin se on mennyt eteenpäin viime talvesta. Neiti on vähän hitaampi kehittymään, mutta josko siitä sitten tuleekin ihan se the AGILITYKOIRA <3

Me oltiin Cheenan kanssa turistina ja otin sen kanssa vähän tokoa ja sitten me vaan nautittiin ihanasta seurasta, kiitos Minna ja Usva :)
Kisaamassa oli myös Laura Toukolla ja Kosti-iskä oli mukana, joten meillä oli myös pieni perhetapaaminenkin samalla :D


Tässä linkki jossa on molempien tyttöjen radat:

https://www.dropbox.com/sh/03gfy2snahb9k5o/O6G_n6diU9

Tänään käytiin sitten treenaamassa Ninjan kontakteja ja kyllä se treeneissä pysyi hyvin eikä mennyt putkeen :) Sitten treenattiin noita irtoavia kaarroksia ja neitihän meni sujuvasti verkon yli kun semmonen oltiin viritetty hänen kaarroksen tielle... tyhmät ihmiset :)
Cheenan kanssa otin 50 senttisellä agilityhypyllä tokon hyppynoudon... ja takasin tullessa se ponnistaa niin hiton kaukaa että tuli sitten riman päälle.... tämän takia en uskaltanut lähteä SM-kisoihin ja hyvä valinta olikin.

Pari kertaa otin hypyn ja viimeisellä kerralla meinasi hypätä taas liian kaukaa, mutta otti vielä yhden askeleen ennen hyppyä... voi kun se alkaisi miettimään hyppyä uudestaan. Nyt olisi meinaan sitten tulossa piirimestikset ja sinne tahtoisi kisaamaan..

Kokeilin myös Cheenan kanssa keinua ja puomia ilman vauhtia. Keinulla ekalla kerralla tippui nousussa... toisella kerralla sitten pysyi jo koko keinun. Voi että tuo takapää.... kyllä meinaa itku tulla kun muistaa mitä on ollut ja mitä on nyt ;( Elämä on perseestä suoraan sanottuna!!

Otin vielä Diten kanssa saman radanpätkän kuin Ninja oli tehnyt ja sitten kaikkien kanssa tokoa.
Cheena teki ekan kerran täyspitkän ruudun, luoksetulon ja ohjatun. Ja sen vauhti on hidastunut.... ennen se meni satasella joka paikkaan ja teki lennossa käännökset. Nyt se himmasi jokaisessa liikkeessä lopussa ja teki rauhalliset pysähdykset. Tämä on paljon turvallisempaa selän kannalta, mutta ne sen ihanat syöksymiset... voih... vaikka olen mä tästäkin iloinen, ei tarvitse pelätä että teloo itsensä kun tekee noin rauhallisesti.
Tämän jälkeen pääsi koirat sitten uimaan :)

Uusi linkki Ninjan ekaan kisaan

Tekipäs blogi kauhean huonolaatuisen videon, eihän tosta saanut mitään selvää.
Joten sama video tässä linkin alla ja vähän parempana versiona.

https://plus.google.com/114908504074683166586/posts/2XBPQzv7S8r

Jaksi ilmotti Ninjan hetken mielenhäiriössä agilitykisaan pariin starttiin. Ne ei ole koskaan käynyt edes epävirallisissa kisoissa, vaan mentiin sitten suoraan virallisiin :)

Jaksia jännitti ihan kauheasti (ja mua kun jouduin olemaan katsomossa). Lähdössä Ninja karkasi. Kontaktit oli tosi hyvät ekalla radalla. Puomilla ei olekaan harjoiteltu että menee päähän vaikka ohjaaja tulee perässä, siksi jäi ihmettelemään alastuloon. Tuossa An ohi menikin suurin osa koirista se oli aika pahassa kulmassa. Kepeille viennissä Jaksilla tuli joku outo kuvio ja se meinasi viedä sitten Ninjan putkeen :). Keinulta Jaksi unohti tehdä päähän valssin ja tuli hylly kun se hyppy olisi pitänyt ottaa ennen putkea. Mutta ihan kelpo rata kun miettii että Ninja on IHAN erilainen ohjata kuin Ditte ja siinä on Jaksille paljon opeteltavaa.
Toisella radalla Jaksi kompuroi keppien tukikeppiin ja sitten tuo kauhea lentokeinu.... selvästi Ninja meni kuin puomille ja oli itsekin vähän hämmätynyt miten tossa noin kävi. Mutta vähän jarrua tai jotain niin hyvä siitäkin tulee. Joten ihan hieno kokemus ja niiden elämän ensimmäinen kisatreeni ja vielä virallisissa :D

Mari kävi hoitamassa Cheenan. Olen ollut tosi huolissani kun Cheena on kerinyt itsensä niin pahasti pienessä ajassa ja peräpään liikkeet on tullut hirveän huonoksi. Ja selkä on ihan köyryllä ja kipeän oloinen.
Cheenalla olikin ristiselkä ihan jumissa. Oikea polvi jumissa ja etutassujen varpaat kanssa.
Ollaan selvästi tehty vähän liikaa liian nopeasti ja nyt täytyy vähän hiljentää tahtia.
Ja tein nyt vaikean päätöksen.

Me ei lähdetä SM-kisoihin :(
Nyt on liian suuri riski että satuttaa itsensä pahemmin kun takapää ei toimi kunnolla ja esimerkiksi hypyssä jos ennakoi ponnistuspaikan huonosti (olettaa pystyvänsä hyppäämään samalla lailla kuin ennen onnettomuutta) tuleekin kiinteän hypyn päälle tai jää jaloistaan kiinni tai jotain muuta kamalaa... en edes tahdo ajatella mitä voi tapahtua.

Ja kuten kaikki tietää että mulla on maailman huonoin onni, meille tapahtuisi satavarmasti jotain mitä katuisin sitten loppuelämäni. Cheena on mulle liian tärkeä, joten me toivotetaan kaikille muille ihan superpaljon onnea kisaan :)

Me kuntoudutaan niin paljon kuin pystytään ja sitten opetellaan rauhassa miten pitää ponnistaa ym. tällä uudella vajaakuntoisella takapäällä, niin ettei tapahdu mitään ikävää.

Jumppaa, treeniä, jumppaa ja päästääkö kuitenkaan SMiin......

Kylläpäs aika menee kauhean nopeasti. Tuntuu ettei ehdi päivitellä ollenkaan tekemisiä. Tosin meidän tekemiset on ollut pari viikkoa niin samaa, ettei siitä paljon kerrottavaa saa :)

Käytiin jo 15.6. kuvaamassa taas kaukoja, seuraamista, merkkiä ja ohjattua ja tässä vihdoin kasattu video siitä:

https://www.dropbox.com/sh/6g0z0jx6gfqjkrm/4FNYlrEOmW

Cheenan kanssa ollaan käyty fyssarilla muutaman kerran viikossa, jumpattu ja treenattu tokoa.

Ninja pääsi lauantaina aksaamaan kun käytiin Saijan kanssa treenaamassa.
Saija katsoi missä vaiheessa Ninjan kontaktit on ja nyt se teki ihan superhienot sellaiset.
Ainoastaan kerran juoksi läpi kun putki oli puomin jälkeen. Siinä on se mitä pitää paljon harjotella.
Cheena teki pari tokoliikettä ja sitten lähdettiin taas uimaan.

Maanantaina käytiin Saijan ja Sadun kanssa treenaamassa tokoa, otettiin Cheenan kanssa aika monta liikettä ja lopussa huomasi ettei neidin takapää enää oikein toiminut. Joten tuli innostuksessa tehtyä vähän liikaa kerralla. Muuten treeni meni hyvin kun ottaa huomioon järkyttävän vähäisen treenaamisen. Ninja kanssa otettiin myös tokoa ja kaikki avon liikkeet hyppyä vaille meni yllättävän hyvin. Noudossa pitää saada vauhtia palautukseen, mutta sitä me ei ollakaan treenattu. Ja paikallaoloa en yksin ottanut ollenkaan. Piilossaoloa en olekaan päässyt treenaamaan vielä kertaakaan sen kanssa.

Keskiviikkona Ninjalla oli aksatreenit ja Cheenan kanssa käytiin tokoilemassa. Oltiin Lilun, Saija ja Sadun kanssa ottamassa kisanomaisesti pari liikettä kerrallaan. Siellä oli hirveän pitkä nurtsi ja esimerkiksi ohjatut kapulat ei näkynyt ollenkaan sieltä. Mutta saatiin haettua ne muutamalla ylimääräisellä käskyllä. Tunnarikin löytyi nurmikosta hienosti. Nyt täytyy tehdä helpompi treenejä ennen SM-iä :)

SM:iä ajatellen kävin sitten perjantaina ottamassa ekan kerran tapaturman jälkeen hyppynoudon niin että ei ollut ihan täysi korkeus vielä. Hitto kun pelotti, mutta hyppäsi sen ihan hyvin. Nyt täytyisi uskaltaa huomenna kokeilla täyttä korkeutta, jos meinataan mennä sm-kisaan viikon päästä.

Ruutuakaan en ole vielä uskaltanut ottaa täydestä pituudesta, Cheena kun ampuu sinne satasella ja käääntyy täydessä vauhdissa, mutta kaipa sekin täytyy vain kokeille ensi viikolla että näkee pystytäänkö lähtemään kisaamaan vielä.

Cheena ja Ninja on kun pahaisia kakaroita nykyään... koko ajan pitää riehua ja Cheena tahtos juosta koko ajan... koeta tuota nyt pitää rauhallisempana. Onneksi nyt on mennyt se neljä viikkoa minkä lääkäri käski ottaa varovasti, mutta ei se varmaan tarkottanut että heti saa sitten mennä satasella :)

Otettiin kamera mukaan lenkille ja yritettiin saada koirat posettamaan..... :)

Linkissä lisää kuvia lenkiltä:
https://plus.google.com/photos/114908504074683166586/albums/5892344760874759009?authkey=CIvAyviqgM-8yQE

Tytöt

Cheena

Ninja

Ditte



Ditte meinaa tippua kiveltä :)

Lenkin jälkeen pääsi uimaan :)

Ninja korkkasi tokouran hienosti 1 tuloksella

Sunnuntaina 9.6. Ninja korkkasi tokouran Oulunkylässä.

Paikalla oli peräti 16 ALO-koiraa. Tuomarina oli Harri Laisi, joka oli yllättävän tiukka arvostelussaan, mikä oli kyllä hienoa. Kisa meni hyvin, vaikka mä jännitin ihan hirveästi, ihan kun olisin ekan koiran kanssa ollut kisaamassa :)
Mutta mä sainkin lisäjännitettävää kun näin viikko ennen kisaa youtubesta kauhean paikallaolovideon (video on laitettu nyt yksityiseksi). Siinä berni lähti toisen koiran kimppuun ja loppupeleissä omistaja sai hampaat käteensä ja toinen koira korvan auki... mutta tästä kun mietin että Ninja on niin herkkä sanomaan toiselle.. riittää joku tietty katse niin neiti on jo karvat pystyssä rähjäämässä joten jos joku olisi antanut sille pienenkin aiheen niin sehän olisi sitten siinä.... tai näin mä luulen, vaikka voi olla että mun käsky olisi kuitenkin vahvempi. Joka tapauksessa pelkäsin että joudun testaamaan käskyni voimaa ja siksikin toi paikallaolon sähläys....

Sijoitus oli 3/16 ja yhteispisteitä 177,5.
Kisa oli tiukka. Toiseksi tulleet sai 178,5 pistettä ja voittaja 179.5 pistettä... joten jos en olisi turhaan antanut paikallaolosta toista käskyä... :)

Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 8
(Tuplakäsky oli mun moga. Olen tottunut että Cheena heittäytyy maahan. Ja katsoin silmäkulmasta käskyn jälkeen että Ninja istuu vielä, käänsin katseen alas ja samalla annoin tuplakäskyn... ja huomasin että sehän on maassa... siis ihan turhaakin turhempi kahden pisteen menetys kun piti aukasta suu liian aikasin :(  Muuten oli tosi hienosti paikalla, vaikka takaa kuuluikin ääniä kun sihteerit istui siellä.
Seuraaminen kytkettynä: 9
Seuraaminen taluttimetta: 8,5
(Nyt ei edistänyt yhtään, mutta otti sivuetäisyyttä muutamassa kohdassa. Syy että mä tuijotin koko ajan koiraa ja ajoin sillä Ninjan ottamaan etäisyyttä. Tiedän ettei niin voi tehdä, mutta jotenkin en luottanut yhtään että pitää paikan)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 7,5
(Ninja oli unohtanut ihan täysin  mitä tarkotti maahanmeno kun otin sen ennen kehään menoa ja sitten paniikissa ajattelin että mun on pakko varmistaa että menee vaikka tuplalla, ettei tule nollaa... no annoin joo tuplakäskyn ja myös kädellä vartalo-ohjauksen vahingossa.... joten tässäkin ohjaaja voisi vähän miettiä mitä siellä kehässä touhuaa ja antaa koiran tehdä työt rauhassa)
Luoksetulo: 9,5
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9,5
Estehyppy: 10
Kokonaisvaikutus: 9

Tättähäärä

tytöt

Alokas itse :)
 

Cheena sivulla

Cheena merkillä
 

Cheenan kanssa ollaan päästy jo vähän treenaamaan tokoakin. Merkkiä läheltä, ohjattua läheltä ja tunnaria. Ollaan myös yritetty treenata kaukoja, mutta tuo oikean jalan heikkous tulee siinä niin pahasti näkyviin, ettei paljon kannata vielä tehdä.

Jalka väsyy selvästi kun enemmän tekee, mutta se kaiketi kuuluu tässä vaiheessa asiaan kun tapaturmasta on vasta reilu kolme viikkoa aikaa.

Pikku hiljaa eteenpäin.....

Eka viikko meni vain pieniä lenkkejä tehden koska lääkäri sanoi että nyt viikko vain pieniä remmilenkkejä ja viikon päästä kontrolli. Mutta oikeasti meidän olisi pitänyt heti hakea fyssarin luokse ja saada jumppaohjeet. Harmittaa kauheasti että lääkäri antoi huonot ohjeet :( Viikossa Cheena ehti jo oppia käyttämään vahvempaa puolta ja heikompi on entistä heikommassa kunnossa :(

Mutta ei Anne mitään muutakaan kertonut kun sillä oli kummallakin kerralla turhan kiire toisen potilaan luokse, joten päätin että vien Cheenan jälkitarkastukseen toiselle neurologille.

Joten varasin kontrolliajan Aistiin neurologi Sigitas Cizinauskakselle. Hain magneettikuvat ja röntgenkuvat Espoon Eläinsairaalasta mukaani. Kannatti ehdottomasti vaihtaa lääkäriä. Sigitas tutki Cheenan, katsoi kuvat ja istutti mut sen viereen niitä katsomaan. Hän näytti ja selitti niin kauan että minäkin tajusin mitä kuvissa näkyy. Ja mikä ihaninta, meitä ei kukaan häirinnyt ja meillä oli aikaa.

Lausuntoa en jaksa nyt kirjottaa... teen sen ehkä myöhemmin. Mutta hoitona fyssaria, muuta ei ole tehtävissä. Joten täältä kotiin ja heti soittamaan Niina Sorvarille, koska hän voisi ottaa meidät vastaan.

Niina otti meidät samana iltana vielä vastaan ja siellä katsottiin Cheenan liikkeitä, Cheena sai selkään laseria ja jumppaohjeet kotiin. Vihdoinkin päästiin tekemään jotain asian hyväksi.

Edelleen monta lyhyttä remmilenkkiä päivässä ja muuten ihan rauhallisesti. Jumppaa 3-4 kertaa päivässä. Tällä ollaan sitten menty tähän päivään saakka. Tosin nyt ollaan joka päivä korvattu yksi lenkki uinnilla. Tämä on Cheenasta ihan superjuttu, se pitää raahata aina vedestä pois kun sitäkään ei saa tehdä kerralla kun 10 minuttia, kun uinti on raskaampaa kun kävely. Käytiin ostamassa neidille hieno oranssi liivikin uintiin, sitä kun suositeltiin.

Mari kävi hoitamassa Cheenan ja Ninjan viikonloppuna. Cheenalla oli etupää vähän jumissa. Johtuu siitä kun voima tulee tällä hetkellä edestä ja takapää vaan sitten seuraa perässä.

Ninjalla ei ollut kuin varpaat muutamassa jalassa jumissa. Agility käy koiran varpaille ja Ninjalla oli normista poiketen kolmet agilitytreenit samalla viikolla ja itse asiassa tuli Marin hoitoon suoraan Mäntsälästä Rannikon treenistä :) Mukava rentoutus kovat treenin jälkeen :)

Me käytiin sunnuntaina 2.6. kentällä kuvaamassa miten huonosti takapää toimii. Ja huonostihan se vielä toimi. Oikea puoli on niin paljon heikompi että menee ihan vinoon koko ajan. Ja selkä on vielä tässä tosi pyöreänä. Tämä kuvaus tehdään uudestaan muutaman viikon päästä, että näkee onko mikään muuttunut. Tähän toisen puolen heikkouteen me odotetaan Niinalta ohjeita, jotka hän antaa kun kastoo että Cheena on siihen valmis. Toivottavasti jo lauantaina kun käydään taas pyörähtämässä Niinalla.

Tässä linkki videoon:
https://www.dropbox.com/sh/6g0z0jx6gfqjkrm/4FNYlrEOmW

Samalla tein Ninjan kanssa nopeasti tokoliikkeet. Oli kauhean lämmin ja koira ei ole ihan kuulolla... taisi olla ajatus jo uimisessa minne mentiin seuraavaksi :)
Ninjalla on aina kiire...ja sen huomaa seuraamisessakin....vähän edistää...

https://www.dropbox.com/sh/wd9mpgmhmu5v8sz/RksXvBsORt

Nyt tässä eletään päivä kerrallaan ja jumpataan ahkerasti... Cheenan mielestä ihan likaa... se vaan tahtoisi jo päästä leikkimään ja juoksemaan. Kauheaa pitää aktiivista koiraa totaalilevossa... näkee että koira ”kärsii” :( Mutta onneksi kolmen-neljän viikon päästä päästään pikkuhiljaa tekemään enemmän ja vapaammin kaikkea.

Meidän harrastukset ovat nyt loppu....

Elämä on ihan perseestä ja toisia koetellaan vähän liikaakin :(

Cheenan harrastamiset on nyt harrastettu ja minä olen todella masentunut. Miksi näin piti käydä juuri kun saatiin tassuongelma kuntoon???

Muistakaa ihmiset nauttia tekemisestänne älkääkä ottako sitä liian vakavasti, koskaan ei tiedä koska se loppuu :`(

Onneksi meillä on takana ihana syksy ja kevät jossa on ollut mahtavia treenejä joista molemmat nautittiin suunnattomasti. Ne muistot on nyt ainoat mitä meillä on tästä mahtavasta lajista.

Lauantain kisattiin vielä onnellisen tietämättömän että se kisa oli sitten meidän viimeinen. Emmi Jämsä otti kuvia kisasta ja tässä on Cheenan viimeiset kisakuvat.

Maanantaina lähdin aamulla kentälle treenaamaan tokoa kaikkien koirien kanssa. 

Cheenan kanssa otettiin merkkiä niin että meni kahden merkin väliä että saisin siihen vauhtia. Sitten heitin pallon koirasta poispäin ja neiti lähti pallon perään... matkalla se sitten pysähtyi ja alkoi puremaan takajalkaansa oudossa asennossa.

Arvasin heti että kaikki ei ole kunnossa ja juoksin paikalle. Yritin nostaa takapäätä, mutta se ei pitänyt vaan oli halvaantunut.

Kannoin koiran autoon ja lähdettiin Vihtivetiin mikä on siinä kentän lähellä. Siellä lääkäri tutki koiran. Syväkiputunto toimi molemmissa jaloissa. Refleksit vasemmassa huonot, oikeassa ok. Siinä odotellessa Cheena jo pääsi omille jaloilleen, tosin seisominen oli tosi holtitonta.

Otettiin kuvat selästä hereillä... tämän lääkärin mielestä ei mitään poikkeavaa ja saatiin lähete neurologille joka ottikin meidät vastaan Espoon eläinsairaalassa.

Siellä vain katsottiin mukanani tuomat kuvat ja annettiin kortisonilääkitys.

Seuraavana päivänä kun parannusta ei ollut tarpeeksi tapahtunut otettiin magneettikuvat ja uudet röntgenkuvat nukutuksessa. 

Tässä lääkärin lausunto:

Lääkäri oli Anne Mühle.

Cheena tuli jatkotutkimuksiin takajalan halvaantumisen vuoksi.

Otettiin röntgenkuvat rauhoituksessa: lievästi kaventunut välilevytila L1/L2 sekä L3/L4.Tehtiin magneettikuvaus koko lannerangasta: välilevyt eivät ovat rappeutuneet (sanoi  että eivät ole, vaikka tekstissä on vähän epäselvästi), selkäydin on sagitaali leikkeissä L1/L2 kohdalla kapea, mutta trensversaali leikkeissä välilevy on tässä kohdassa kunnossa eikä kompressoi selkäydintä, myöskään varjaineen jälkeen ei tehostu.Matalakenttämagneetilla selkäydininfarkti on joskus vaikeasti havaittavissa, mutta on edelleen todennäköisin diagnoosi Jatketaan hoitoa Prednisolinilla. Suosittelen liikuttamaan koiraa sekä fysioterapiaa.

Tämän seurauksesta Cheena oli ihan jumissa ja Mari oli niin kultainen että kävi hoitamassa eilen Cheenan, että saatiin pahimmat jumit pois.

Cheena kävelee jo hyvin. Ongelman huomaa kun lähtee liikkeelle tai epätasaisessa maastossa. Takajalat elää vähän omaa elämää ja meinaa helposti kaatua.

Nyt onnistuu jo sänkyyn hyppääminen ja rappusetkin noustaan suhteellisen hallitusti, joten pientä edistystä on tapahtunut. Mutta en usko että kokonaan paranee koskaan :(

Ja uusimisen mahdollisuus on käsittääkseni suuri, joten kaikki rajut liikkeet kiellettyjä lopun elämää :(

Onneksi tämä ei ole perinnöllinen, vaan enemmäkin paskaa tuuria.

Nyt mennään päivä kerrallaan ja toivotaan ettei takapakkeja tule. Mennään ensi viikolla kontrollikäynnille ja toivon että vihdoin saan kysyttyä lääkäriltä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Nyt me ollaan oltu ylimääräisenä potilaana muiden välissä ja hyvä kun olen ehtinyt vilaukselta lääkäriä näkemään :( Joten en voi tännekään oikein mitään kirjottaa vielä.