Kaikkea kivaa..

Tiistain oli taas kovasti odottamani aksatreenit. Ja kannatti taas odottaa.
Haastetta ja onnistumisia oli yllättävän paljon. Minä olen oppinut persjätön... mitä en olisi ikinä uskonut itsestäni. Mutta tällä radalla niitä oli useampia ja parikin peräkkäin ja ne meni kaikki nappiin. Meidän ongelmaksi muodostui hyppy/putki -ja näiden välissä takaaleikkaus.... kele kun mun leikkaus oli koko ajan myöhässä ja c käänty päässä väärään suuntaan... tai sitten mä käänsin liian voimakkaasti ja koira oli väärän putken suulla... joten läksyä, läksyä tästä. Toinen mikä oli jostain syystä vaikea oli keppien avokulma... samanlainen kulma oli siellä varkauden kisassa ja siellä ei mitään ongelmaan, nyt sitten tökki tosissaan. Jostain syystä jäi keppien eteen etsimään lelua??? Kaikkea sitä tuleekin noille karvakorville mieleen. Mutta ne muut onnistuneet kohdat... jee!!!

Keskiviikkona saatiin ihana vieras meille! Jenni tuli käymään meillä kun hän oli helsingissä koulutuksessa. Oli ihana nähdä ja kuulla heidän ja Albertin kuulumisia. Ilta meni vaan ihan liian nopeasti, olisin halunnut pitää Jennin paljon, paljon kauemmin meillä!!!

Voi että minä olen onnellinen kasvattaja kun olen saanut kaikille pennuille niin ihanat omistajat ja kodit. Kasvattajan sydän on onnesta sykkyrällä, kiitos ihanat ihmiset että jaksatte ja rakastatte meidän pieniä kauhukakaroita.On ihan parhautta että pidätte minuun yhteyttä ja kerrotte kuulumisia. Ja tulette käymään moikkaamassa meitä. Ne on kohokohtia!

Perjantaina meillä oli omatoimiaksat ja minä suunnittelin ihan itse elämäni ensimmäisen radan... kyllähän tuosta tuli ihan suoritettava. :)
Radassa oli varkauden alku ja nyt kun sitä käytiin läpi oli se mun kisan ohjaus ihan p:tä, ihan väärä valinta, ilmankos tuli hylly.. sitten radalla oli tuplasylkkäri joka ei vauhdista onnistunut vieläkään, mutta ilman vauhtia sain sen toimimaan. Sitten oli tietysti se hyppy/putki -takaaleikkaus, joka ei onnistunut vieläkään... ... eli vielä jäi treenattavaksi.
Ninja meni samaa rataa. Tuplasylkkäri oli Jaksillekin vähän hankala, mutta kun sai itsensä toimimaan Ninja meni sen ihan hyvin. Jaksilla oli käskyt pahasti myöhässä, eikä ohjannut kunnolla... sehän kostautui heti. Ninja ei hakenut kunnolla esteitä, hengaili vaan. Mutta kun Jaksi skarppasi alkoi neitikin toimimaan :) 
Illalla käytiin vielä hallissa tokoilemassa. Mä treenasin Diten ja Cheenan ja Jaksi oli ekaa kertaa tunnilla NInjan kanssa. Aloitettiin paikallaololla ja Ninja oli tosi levoton, nousi koko ajan ylös ja liikkeen lopussa karkasi parikin kertaa mun luokse. Toinen missä Ninja oli iso kysymysmerkki oli kun tein Jaksille tunnarin... Ninja haki hienosti oikean kapulan ja toi sen mun luokse ja jäi kapula suussa katsomaan mua ja sitten Jaksia... mullehan se sen aina on tuonut joten minä otin kapulan ja palkkasin. Sen jälkeen ei enää tullut kertaakaan mun luokse, vaikka touhusinkin toisten koirien kanssa ihan lähellä. Tosi hyvin Jaksi sai pidettyä Ninjan kontaktin. Mahtavaa että Jaksi on alkanut tekemään Ninjan kanssa muutakin kuin aksaa. Ja se näkyy jo Ninjan käyttäytymisessä.

Tajusin perjantaina että yleensähän koiralla on yksi ohjaaja kaikissa harrastuksissa. Sillon koiran on helppo oppia yhden ihmisen tavat ohjata ja käskyttää. Meillä Ninjalla on kaksi täysin erilaisella tempperamentilla ja vaatimuksilla varustettua ohjaajaa. Se vähän kuin opettelisi kahta kieltä samaan aikaan. Aika vaativaa pienelle. Kun ei vielä osaa liikettä tai asiaa kunnolla ja joutuu opettelemaan sen heti kahdella eri tavalla... onneksi Ninja on niin pätevä tyttö että tämä ei ole este, vaan hidaste :D

Tänään lauantaina Jaksi oli Ninjan kanssa Janitan koulutuksessa Turussa. Niillä oli mennyt treenit hyvin ja Jaksi oli ihan innoissaan kun oli saanut paljon hyviä ohjeita. Ninja oli ollut oikein pätevä pieni, ei karannut lähdössä, haki kaikki esteet eikä flänkännyt.. eli kun ohjaus toimii, toimii meidän pieni pikakiitäjä tättähääräkin!!!!

Ensi viikolla alkaa Cheenan, Ninja ja Usvan hyppykurssi :D

Ai niin, nyt on varattu ensi tammikuulle viralliset kuvaukset.... iiikk.. mua jännittää jo nyt. Onneksi mennään Minnan ja Lauran kanssa yhdessä.